Enontekiö on kunta Lapissa. Se sijaitsee luoteisimmassa osassa maata, hyvin laajalla ja harvaan asutulla, 8 400 km2 suuruisella alueella Ruotsin ja Norjan rajoilla. Suomen korkein kohta, 1 324 metriä korkea Halti-tunturi, sijaitsee kunnan pohjoisosassa, missä se on osa Skandien vuoristoa.
Enontekiön hallinnollinen keskus on Hetan kylä. Noin viidennes kaupungin väestöstä on saamelaisia.

Nähtävyydet ja kulttuuri

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on runsaasti retkeilyreittejä, jotka kulkevat luonnontilaisten metsien ja soiden läpi. Alueella on useita taukopaikkoja ja autiotupia sekä kattava latuverkosto. Puistossa on vuosittain noin puoli miljoonaa kävijää. Retkelle kannattaa lähteä esimerkiksi Hetasta.

Saksalaiset rakensivat vuosina 1942 – 1944 Sturmbock-Stellung-nimisen linnoitusalueen Jäämeren satamien suojelemiseksi. Nykyinen Järämä on linnoituksen entisöity osa. Kohteesta löytyy lukuisia entisöityjä korsuja, taisteluhautoja, kahvila sekä museo, joka kertoo Lapin sodan tapahtumista ja esittelee esineistöä sekä siviilien elämää.

Upea luonnonnähtävyys ovat palsasuokummut. Palsoja eli harvinaisia, routaytimisiä turvekumpuja esiintyy arktisilla soilla ikiroudan alueella. Ne saattavat olla 2000 vuotta vanhoja, seitsemän metriä korkeita ja 20 metriä leveitä. Lisätietoa saa Retkipaikan jutusta.

Vuonna 1916 perustettu Mallan luonnonpuisto löytyy Kilpisjärveltä. Maaperä on kalkkipitoista, ja siksi siellä on runsaasti tunturikasveja ja perhosia. Osaa kasveista ei löydy lainkaan muualta. Lisätietoa: Mallan luonnonpuisto

Tunturi-Lapin luontokeskus tarjoaa retkeilyneuvontaa sekä mahdollisuuden tutustua Enontekiön luontoon ja kulttuuriin. Keskuksen päänäyttely tutustuttaa paimentolaissaamelaisten elämään. Useita vaihtuvia tieto- ja taidenäyttelyitä on tarjolla vuosittain. Alueella on myös luontopolkuja, ja talvisin on mahdollisuus lumikenkäilyyn sekä hiihtämiseen.

Enontekiön alueelta löytyy lintutorneja, joissa voi tarkkailla tyypillisiä Lapin lintuja. Tunnetuimmat tornit ovat Sotkajärven lintutorni sekä Yrjö Kokko –lintutorni. Sotkajärvellä voi tavata muun muassa kuukkelin, uivelon, joutsenen, merikotkan, sorsan ja hanhen. Molemmilla torneilla voi kesäöinä ihastella sinirinnan soinnukasta laulua. Lintuja voi bongata myös Markkinajänkän lintutornissa. Lisätietoa lintubongauksesta Enontekiöllä.

Upea, Veikko Larkaksen suunnittelema Enontekiön kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1952. Kirkosta löytyy muun muassa Martti Lutherin kuolinnaamio sakariston seinältä.

Retkeilijät, matkailijat, kalastajat ja Kalottireitin vaeltajat saavat neuvontaa Kilpisjärven luontokeskuksesta. Keskuksesta saa informaatiota Mallan luonnonpuistosta, Kilpisjärven alueesta, Saanan luonnonsuojelualueista, Kalottireitistä ja Käsivarren erämaa-alueesta, Ruotsin ja Norjan lähialueiden retkeilypalveluista, kalastuksesta sekä yhteistyöyrittäjien palveluista. Sieltä voi myös ostaa karttoja Käsivarresta sekä Ruotsin ja Norjan lähialueilta, kirjoja, lappilaisia käsitöitä ja kaikenlaisia tuliaisia.

Kalottireitti on 800 kilometriä pitkä vaellusreitti, josta noin 70 kilometriä on Enontekiön Käsivarressa, 380 kilometriä Norjassa ja 350 kilometriä Ruotsissa. Reitille pääsee Kilpisjärveltä.

17 metriä korkea Pihtsusköngäs Pihtsusjoella on yksi Suomen korkeimmista putouksista. Se sijaitsee Vuomakasjärven yläpuolella, Kalottireitin varrella ja alkaa pienten koskien sarjana.

Saana- ja Halti-tunturit ovat kokemisen arvoisia paikkoja. 1324 metriä korkea Halti-tunturi on Suomen korkein. Saanan korkeus on 1029 metriä. Halti sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla, ja sinne pääsee patikoimalla tai hiihtämällä Kilpisjärveltä merkittyä reittiä pitkin. Saanan huipulle pääsemiseksi on kiivettävä neljä kilometriä, ja matkan jyrkimmällä osuudella ovat Suomen pisimmät portaat. Saanan luonnonsuojelualueelle ei saa mennä 15.5. – 1.9. välisenä aikana.

Jyppyrän näköalapaikka, 400 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava vaara, sijaitsee Hetan kylän kupeessa. Vaaran laelta on oivalliset näkymät koko Pallas-Ounastunturien alueelle. Jyppyrän kulttuurihistoriaan tutustuttava merkitty luontopolku vaaran huipulle lähtee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihalta.

Enontekiön kotiseutumuseo on avattu vuonna 1991. Museon paikalla on ollut asutusta jo 5000 – 7000 vuotta sitten. Museon lumoavaan tunturi- ja järvimaisemaan tuodut rakennukset kertovat enontekiöläisestä asutuksesta 1900-luvun alussa. Rakennukset on tuotu lähialueilta.

Tunnettuja tapahtumia ovat muun muassa Lahjatavaroita Lapissa –messut tammikuussa, pohjoismaiset jään- ja lumenveiston kilpailut Kilpisjärvellä ja saamelaiskulttuuritapahtuma Hetan Marianpäivät maaliskuussa, Saami Ski Race –maratonhiihto, Hetan musiikkipäivät ja Enontekiön Pilkkiviikko huhtikuussa, erilaiset luonto- ja kulttuuritapahtumat Tunturi-Lapin luontokeskuksessa ympäri vuoden sekä Hetan perinteiset joulumyyjäiset joulukuussa.

Elinkeinot ja koulutus

Enontekiön pääelinkeinot ovat matkailu ja poronhoito. Kunnan yrityspalveluista ja elinkeinoelämän kehittämishankkeista vastaa Enontekiön kehitys Oy. Koulutusta on tarjolla kansalaisopistossa, jonka toiminnasta vastaa Revontuli-Opisto.