Suomessa on eniten metsiä Euroopassa. Puita on noin 70 %:ssa koko maan pinta-alasta. Useimmat metsistä ovat havumetsiä, sillä maa sijaitsee havupuista koostuvalla taigametsävyöhykkeellä, joka ulottuu itään Venäjän ja Siperian läpi.

 

Metsät ovat yhä luonnonvaraisia, sillä niihin ei ole istutettu vieraita puulajeja miltei lainkaan. Yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu. Haavat, lepät ja pihlajat eivät myöskään ole harvinaisia.

 

Vaikka puulajeja on vähän, niiden elinympäristöt saattavat vaihdella suuresti. Pienessä kuusikossa voi olla aurinkoisia mäntyalueita, suonsilmäkkeitä ja avointa peruskalliota.

 

Monet metsät ovat niin kosteita ja maaperä on niin turpeista, että niitä voidaan kuvailla soiksi. Erilaiset suot kattavat kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Noin kuudennes tästä alueesta koostuu puuttomista rämeistä. Noin puolet Suomen soista on ajoittain kuivattu puutuotannon tehostamiseksi. Pääosin paikalliset maanviljelijäperheet omistavat metsät ja suot. He hoitavat metsiään melko tiukkojen metsänhoitosäädösten mukaan. Suomessa ei ole yksipuolisesti säädettyjä yhden puulajin metsäistutuksia. Monet ulkomaalaisturistit olettavat, että Suomen metsät ovat täysin luonnonvaraisia, mutta itse asiassa niitä on käytetty hyväksi monin tavoin vuosisatojen ajan.

 

Noin 8 % maan metsistä on suojeltuja. Useimmat suojelluista alueista ovat pohjoisessa.